Penaltia ja viruksia

1.4. perjantai

Aamupala onkin tästä lähtien omatoiminen, mutta oli herättävä kuudelta, koska meillä oli palaveri jo 7:30: Milan Sarvaš, Michal Vančo ja minä. Milanilla oli kireä aikataulu, mutta ehdimme vetää päälinjoja kahden kuukauden työjaksolle. Slovakian metsäkeskus haluaa metsäsektorin osallistuvan Leader-työhön seuraavalla suunnittelujaksolla 2014 vuodesta eteenpäin. Tällä hetkellä Slovakian Leaderissä ei ole mainitu metsätaloutta, mutta seuraavalle jaksolle se halutaan mukaan. Metsäkeskus on mukana Oulun ammattikorkeakoulun koordinoimassa osallistuvan metsäsuunnittelun Leonardo-hankkeessa. Tässä vaiheessa hanke kouluttaa ammattilaisia järjestelmään osaajiksi. Leader voi olla keino jatkaa henkeen tulosten jakamista metsänomistajatasolle. Milan pyysi minua konsultiksi valistamaan metsäammattilaisia Leaderin mahdollisuuksista. Hänellä on myös tiedossa muutama metsäammattilainen, jotka ovat jo työskennelleet Leaderissa.

Palavereja on tiedossa. Milan haluaa minut mukaan esittelemään Leaderia ministeriön metsäjohtajalle. Ukrainasta on tulossa kuun puolivälissä projektihenkilöitä tänne neuvottelemaan yhteistyöstä ja saan olla kuuntelemassa. Valmisteltavaksi tulee myös muutama esitys bioenergiasta ainakin Tvrdošin metsäkoululle.

Tapasin myös päivän aikana pariin kertaan Andrean, joka tekee Slovakian Metsäkeskuksessa työtä julkisten (public relations) yhteyksien rakentamiseksi. Samassa toimistossa työskentelee myös Veronika. Tärkeänä kohderyhmänä heillä ovat lapset ja nuoret.

Myös verkkoyhteys saatiin toimimaan, kun paikallinen nörtti kävi sen laittamassa kliklak. Iltapäivällä käytiin ostamassa mokkula paikallisesta Orange-kaupasta. Nyt on hyvä tarkkailla netin käyttöään, koska 1 MB maksaa illalla 2 ja aamupäivälle 1 snt. Mutta tietyn olemisen vapauden mokkula antaa – sellaiseksi aika on mennyt. Ruokaostoksilla kävin ja keitin kuoriperunat eli pottu haavvikkaat eli upeloiset ja lämmitin tomaatti-oliivisoseen vuoltuani siihen vähän kestosalamia.

Illalla TV-ottelussa otti Kosice 2 – 0 edun Popradista Slovakian Extraligan finaaleissa.

2.4. lauantai

Edessä on vapaa viikonloppu. Nyt lepuutellaan polvea ensi viikonvaihteen Postas Kupaa varten. Polvi tuntuu kohtuullisen hyvältä, mutta sääriluun yläosaan sattuu kävellessä. Nyt on se vaihe elämässä, että kaikki urheilusuoritukset ovat voittoja ja ei kannata rasittua harjoituksella.

Lähdin aamupäivällä kävelemään kaupungille ostoksille. Ensinnäkin kotiin piti saada lisää ruokatarvikkeita mieliruoan takaamiseksi. Lisäksi hankin mm. tiskiharjan, suojatabletin jääkaapin päälle. Tiskiaine ja hammasmuki jäivät vielä puutumaan.  Pääaukiolla oli jotain äksonia: musiikki soi älyttömästi ja oli viitoitukset. Vein kamat kotiin ja palasin katsomaan juoksukisaa. Ilmeisesti juostiin 10 rinkulaa keskusaukion ympäri ja matkaa saattoi kertyä ehkä 8 kilsaa. Miehet ja B-kategoria juoksijat kisasivat ensin. Sen jälkeen naiset ja ikämiehet saivat vuoron. Molemmat pääsarjat voitti unkarilainen juoksija. Banska Bystrican paikallisteevee näytti uutispätkää juoksusta maanantain.

Unkarin tyttö piti kärjessä kiitettävää vauhtia

Iltapäivällä lähdin Fabialla kartoittamaan mahdollisia pyöräilyreittejä suuntaan itä. Etulasi oli hieman sumea – eipä pyyhkiytynyt – joku oli tarvinnut pyyhkijänsulkiani. Ensimmäisellä huoltoasemalla Slovnaftalla ei viinalta haisevalla myyjällä ollut Fabian sulkia. Lukolin (lue Teboil) myymälässä oli ja harmi oli rahallisesti pieni: 7 € molemmat sulat yhteensä.  Ajelin Zvolenista itään päin johtavia teitä ja kyllähän se on niin, että maastopyörä täällä kelpaa kaikille teille. Muille pyörille täytyy tiet tiedustella tarkkaan. Erityisesti kylien kohdalla tiet ovat rikkonaiset ja paikatut ja jalkakäytävät vielä arvaamattomammat. Sileää pätkää löytyy jonkin verran. Ajaessani vähän ylempiin maisemiin alkoi savu. Täällä tuntuu ihmisillä olevan vielä suurempi vimma polttaa kuloheinää kuin eteläpohojalaasilla  ja ihan joutomailta. Ei palaneiden tupien rankoja näkynyt kuitenkaan kovin paljoa, joten tuli lienee pysynyt viime vuosina jotenkin hallinnassa.

Eivät kulopojat nurmikoita polta

Kadun slovakialaisiin on helppo samaistua, käyttäytyminen on hillityn asiallista – naiset tosin uskaltavat tuoda kauniita sääriään esiin – toki täällä on jo kesäiset olosuhteet ja suomalaisia siskoja täytyy ymmärtää meidän surkeiden säiden takia.

3.4. sunnuntai

Aamu valkeni kauniina eikä ollut kiirettä mihinkään. Lähdin päiväretkelle Tatralle. Ajelin Banska Bystrican kautta ihmetellen tiejärjestelyjä. Liittymät ovat täällä laajakaarteisia ja isoja Y-risteyksiä vähän niin kuin Virossa. Kaupungin laitamalla oli tietyö ja kun taajama näytti päättyvän, niin ajaa pammaatin tutkaan. Poliisit eivät olleet kielimiehiä, mutta kuittivihkoa näyttämällä selvisi, että 68 km/h viidenkympin alueella teki 40 € lompsasta maksettuna. Tähän asti olen selvinnyt sakoitta vain Tanskassa, Luxemburgissa ja Sloveniassa. 

Banska Bystricasta eteenpäin on leveää maantietä ja viivalle erilleen merkittyä piennarta tasaisessa jokilaaksossa on pyöräilykelpoista pohjaa. Ajoin Breznon kautta ja ylitin Vähä Tatran. Söin laella sijaitsevan hiihtokeskuksen baarissa jäntevän leikkeen ranskanperunoiden kera, joista jäi rasvainen maku suuhun. Marraskuun 19. vuonna 2004 kaatoi raivoisa myrsky Korkean Tatran eteläpuoleisilta alarinteiltä kuusikkoa 12000 ha. Myrskytuhoja ulottui jonkin verran myös Vähä Tatralle ja muutamana talvena sen jälkeenkin on ollut myrskyuhoja. Kaatuneet puut runsastuttivat kaarnakuoriaiskannat ja nyt suuria alueita kuolee vielä pystyyn. Maantielle näkyvien tuhoalueiden puut on korjattu ja uutta sukupolvea odotellaan.

Tämä Tatran 12000 ha aukko vihertää pääsiäisenä

Tatra näyttää parhaalta, kun sitä lähestytään Rožňavan suunasta. Kun tullaan vuoristojen väliseen laakeaan ja viljavaan laaksoon, on Tatra edessä kuin tarjottimella. Korkea Tatra on noin 30 km leveä vuoristo Slovakian ja Puolan rajalla ja sen on nähtävissä yhtenä kokonaisuutena sopivalta etäisyydeltä.

Ajelin Tatran turistikeskukseen ja silmäilin tutuja paikkoja. Varaisin pääsiäiseksi huoneen Hotel Tatrysta. Myrskytuhot alkavat pikkuhiljaa korjaantua taimikoiksi ja varmaankin kolmen viikon kuluttua maisema on hieman vihreämpi kuin näin huhtikuun alussa. Ajelin tien Tatran laidalla alas ja palasin Liptovský Mikulášin ja Ružomberokin kautta. Täällä pohjoisosassa moottoritie on hyvässä lyönnissä ja nopein reitti Bratislavasta Košiceen kulkeekin täältä kautta, koska koko väli on moottoritietä.

Paluumatkalla toistakymmentä kilometriä Ružomberokista oli tapahtunut onnettomuus. Minun edelläni oli jonossa seisomassa parisenkymmentä autoa, joten läheltä piti. Puolisen tuntia täytyi odottaa pelastustöiden takia. Onnettomuuspaikalla näkyi olevan moottoripyörä ihan rusinana ja pelättävissä oli, että motoristi menetti henkensä. Onnettomuuden jälkeen jono pääsi liikkeelle ja luonnollisesti vauhti oli rauhallista. Sää oli kaunis ja edettiin laaksoa kohti Banská Bystricaa, jota ennen oli pitkä ja suhteellisen jyrkkä laskuosuus ennen kuin oli päästy alas Vähä Tatralta.

Ehdin vielä nähdä pari viimeistä erää Extraligan kolmannesta loppuottelusta, jonka Poprad riemukseen voitti kotonaan ja kavensi voitot kahtee yhteen Košicea vastaan.

4.4. maanantai

Tämä oli ensimmäinen varsinainen työpäivä. Vein salmiakkiannoksen Andrea Melecerován toimistoon jaettavaksi. Michal oli saanut jo perjantaina salmiakkia, Panttereita, Salmiakki-Jenkkiä sekä keventämään myös ranskalaisia Avecin muodossa. Kollegat olivat jotenkin 2007 vierailun aikana antaneet ymmärtää, että salmiakkia ja pastillit ovat heille mieleisiä, joten tuliaisten valinnassa ei ole vaikeuksia.

Kulutin päivän viimeistelemällä edellistä blogiani sekä suurelta osin tutustumalla Leaderin sivuihin ja valmistelemalla pohjaa esityksiä varten. Yritän hahmottaa, miltä pohjalta lähden liikkeelle, kun vien kylätoimikunnan – puitteissa -aatetta eteenpäin isäntämaassani.  Toivottavasti minulla on tarpeeksi aikaa kohdata oikeita ruohonjuuritason ihmisiä, jotka voivat käynnistää metsäalan Leanderit metsänkeskuksen ystävieni kanssa.

(Juuri tätä näpäytellessäni meni Real Madrid 1 – 0 johtoon kestosuosikkiani Tottenham Hotspuria vastaan jo neljännellä minuutilla.)

National Forest Centre on mukana Oulun ammattikorkeakoulun vetämässä osallistavan metsäsuunnittelun hankkeessa TRACOPI - Enhancing local program based innovation and development – a landscape and natural resources perspective http://www.oamk.fi/hankkeet/tracopi/  Ajatuksena on, että kun käynnissä oleva hanke on suunnattu enemmän metsäammattilaisille, niin Leader-hankkeella viedään asia metsänomistajakenttään suunnittelukaudella 2014 – 2020. Kollegani täällä uskovat, että olen Leader asiantuntija, mutta kunhan avoimien oven päivillä 14.4. näen metsäammattilaisten ja

( Totenhamin Marko Anttila Peter Crouch sai punaisen kortin, vaikka oli ensin pallossa)

tavallisen kansan vuorovaikutuksen.  Tavallisesta yleisöstä ja paikallisista toimintaryhmistä on noustava tulevien Leader-hankkeiden tekijöitä. Michal sai myös sähköpostia, että OAMK on suunnittelemassa jatkoon Leader-hanketta, joten samoilla linjoilla ollaan.

(van der Vaartille keltainen – ei mene omillani jalkinepallerossa hyvin)

Töiden jälkeen kävin postittamassa Metsäliiton miehille 20 Suomi- Tanska jääkiekko-ottelun lippua. Iltapäivällä ajelin pikkuteitä Banská Bystrican suunnassa ja kartoitin pyöräilylle kelvollisia reittejä.  Kunnilla ei ole rahaa katujensa kunnostukseen ja valtion on keskityttävä mottorinteiden rakentamiseen. Slovakian talous on kuitenkin kuosissa, koska täällä ollaan oltu tutussa eurossa jo puolitoista vuotta. Ja itsenäisyyttä soittaa se, että Slovakia ei ilmoittautunut pelastamaan EU-aisan yli hyppiviä valtioita.

Illalla satoi juuri sen verran, että kuuli.

5.4. tiistai

Alotin uuden päivän pohtimalla bioenergiaa ja samalla vaihdoin sähköposteja aktiivisesti. Selasin netistä bioenergiatietoa ja sitten……. Tuli sähköposti, joka ilmoitti, että postilähetys ei etene ja minä ressukka menin koukkuun.  Avasin tiedoston huolimattomuuttani ja ruutu pimeni. Kävi kylmät ja seuraavaksi ruutuun ilmestyi ikoni Trojanista. Sitten vielä Michalkin meni koukkuun, että ruutuun ilmestyi Widowsin logojäljitelmällä varustettu puhdistusohjelma, joka latasi tiedostoja, muttei puhdistanut mitään vaan ehdotti seuraavissa ikkunoissa minua maksumieheksi. Eli jos olisin antanut kortin numeron ja EV-koodin niin tilini olisi tyhjentynyt. No onneksi Michalilla oli kollega, joka tiesi ratkaisun avaimia. Ongelmana on täällä minun suomenkielinen ohjelmani ja täytyy vain arvailla mitä kukin ikoni olisi englanniksi. Kun oikea virusohjelma saatiin päälle, niin se imuroi virustiedostot ruokailun aikana.

Eli virusohjelmat etsivät tällaisia suhteellisen fiksuja, mutta tarpeeksi tyhmiä. Minun sattuma oli se, että satuin juuri eilen lähettämään postia ja oletin postin logistiikan tekevän ilmoituksen häiriöstä. Humanterit lähettävät miljoonia sähköposteja ja ei tarvitse olla kuin tuhat minua äkkinäisempää, jotka maksavat kysytyn 7 euroa muka viruspäivityksestä. No onneksi selvittiin säikähdyksellä. Mihin olisin käyttänyt tuhlaantuneen ajan?

Sähköpostiakin tuli kiitettävästi ja sain yhteydenoton yliopiston Marekilta sekä Energie Güssing GmbH tiedottajalta, joten tehtäviä riittää.

Iltapäivällä kävin paikallisessa Ticket Portalissa, mutta nettiostoskorin numerot eivät kelvanneet. Sähköpostissa oli tallella numeroita ja toivottavasti ne ovat kelvolliset huomenna ja saan painetut MM-kisaliput.

(Kyllä Tottenham oli lihamyllyssä 4 -  0 Madridissa.)