Viikonloppua

Perjantai 20.5.

Kun palasin töistä kotiin, niin Michal soitti kohdanneensa vuoraemäntäni Janka rouvan ja viesti oli, että Janka tulee tuomaan minulle Slivca-pullon eli Paikallista luumumiinaa. Siinä vaiheessa, kun Janaka oli vieraillut, niin tajusin, että slovakit haluavat tutustu nimenomaan ystävystyäkseen eikä vain perusta toimintaa pelkkiin asiakassuhteisiin. Syötyäni omeletin ja salaattia lähdin katselemaan kaupungille viikonlopun menoa. Kiertelin parilla terassilla ja päädyin viimein pubiin, joka on lähinnä työpaikkaani. Siellä soitti bändi ja taisin innostua aikalailla musiikista, jossa oli sopiva ripaus jatsia. Varsinkin viulisti teki minuun vaikutuksen.

Basisti ansaitsee aina oluen

21.5. lauantai

Heräilin pikkuhiljaa syömään suolakurkkua ja juomaan maitoa. Yhdeksän jälkeen lähdin kaupungille ja kävin ensin City Cafeen kattoterassilla nauttimassa pressot – sitä kahvin makuista kahvia.

Kesää

Sitten kiertelin kaupungilla ja ostin pari paitaa. Valkoisen paidan osti oikeasta hääliikkeestä (35€) ja punaisen joltain vietnamilaiselta neljällä eurolla. Kirjakaupasta yritin löytää jotain Zvoleniin liittyvää kirjaa, mutta tyydyinsitten Tatran vaelluskarttaan, pikkupoikien jääkiekkokirjaan ja pariin metsäalan teokseen.

Lopun iltapäivän sain viettää ”kummlapsieni” Ivanan ja Michalin vieraana. Alkupaloiksi oli perinteisiä slovakialaisia juustoja: tuorejuustoa, savustettua sekä uunissa kypsennettyä. Pieniä snapsejakin otettiin. Pääruokana oli uuniperunoita suolalla ja voilla, pannukakun tyylisiä leivonnaisia ja hapankaalia. Kyytipojaksi hörpimme paikallista piimää. Ja vähän snapsia. Mukana oli myös Michalin äiti sekä yksi metsämieskaveri. Kuusi tuntia siinä jutusteltiin, joten puolen litran snapsipullo oli kolmeen mieheen juuri sopiva eli 4,5 paukkua mieheen.

Paikallista pannukakkua, perunoita, hapankaalia ja piimää

Nuorten kanssa on mukava keskustella, koska heillä on hyvä englannin taito. Metsäasioista tietysti turistiin vähän ja jääkiekostakin. Tällaisissa keskusteluissa pääsee vähän syvemmälle kansan mielialoihin ja Slovakian oloihin. Palkat ovat länsimaihin verrattuna matalat ja kustannustasokin toki; polttoaine on yleiseurooppalaisissa hinnoissa. Johan on reipastunut ja hakee aktiivisesti katsottavaa ja vahvistelee niskalihaksiaan. Kovasti nuoret vanhemmat hänestä huolehtivat. Pikku-Hannu on perinyt mummonsa kirkkaansiniset silmät.

Illan pimetessä kävin vielä terassilla ja juttelin parin britin kanssa. He ovat toimineet Zvolenissa pidemmän aikaa, mutta en udellut millä alalla.

22.5. sunnuntai

En sittenkään alkanut vielä pakkaamaan vaan päädyin viettämään vapaapäivää. Nettiuutisista näin, että Islannissa purkautuu taas tulivuori. Pääseeköhän Maria Krakovaan? Soitin omalle ryhmällemme, että varautuvat junalippujen hankintaan. Nyt iltapäivällä on uutta tietoa ja tuhkapilvi etenee Espanjaan ehkä torstaihin mennessä, joten toivottavasti Keski-Euroopan reitit pysyvät auki.

Tein vaahtopääkävelyn linnavuorelle. Ihmiset tervehtivät ja avattu linnan aukio on suosittu piknikkikohde. Aivan pienetkin lapset jaksavat kämpiä tuon nousun 293 metristä 572 metriin. Kun reitti on vajaa 2 km, niin tuleehan siinä kaltevuusprosenttia. Paluumatka metsäautotietä ottaakin sitten enemmän reisiin.

Suihkun jälkeen lähdin tutustumaan vielä kotikaupunkiini. Käpöttelin jäähallille, jossa satuin olemaan ravintolan ainoa asiakas. Söin alkukeiton ja gulassin. Rouva avasi myös jäähallin oven. Halli on 60-luvulta ja sitä on ehostettu lähinnä maalaamalla. Ravintolassa on rivi paitoja – en ole tutkinut, että ovatko he pelanneet Zvolenissa. Ivan Majeskyn Ilvespaita on täällä. Ainakin Antti Bruun pelasi Zvolenissa yhden kauden ja lisäksi pari muuta.

SaiPan ja Ilveksen paita Zvolenin hallilla

Käveleskelin sitten Ing. Višňovekéhon puistoon, jossa on SNP-ajan panssarijuna (Slovenského Národného Povstania) ajalta, jolloin punaiset ja kansalliset partisaanit yhtyivät taisteluun fasismia vastaan 1944. Näppäilin kuvia kuvakertomukseen. Kävin sitten myös Zvolenoin linnassa, jossa on kansallisgallerian yksi osa. Näyttelyssä ei ole liikaa rojua, mutta linna on sinällään nähtävyys. Täällä ovat Habsburgit viettäneet aikaa silloin tällöin, kun ovat kiireiltään ehtineet.

Patsaita, panssarijuna ja linna